Kun toimistolle ei saa tulla – ajatusleikistä totta?

I CREATE FIRSTS.

Kun toimistolle ei saa tulla – ajatusleikistä totta?

October 5, 2016 25 person game Media Politiikka Raha & valta Työ & bisnes Työelämä Uutiskommentit 0

Minua pyydettiin puhumaan työn tulevaisuudesta pari viikkoa sitten järjestettyyn Rework16-seminaariin. Samassa kysyttiin, voisinko vetää myös paneelin aiheesta. Vastasin myöntävästi, ja lopputuloksena oli paneelille esittämäni ajatusleikki tilanteesta, jossa vuoden 2018 alussa voimaan tulee uusi laki, jolla työelämä mullistuu merkittävästi. Avaan tässä nyt tuota skenaariota ja sen takana olevia perusteluja. Työn tulevaisuus -teemaa hahmottelemassa olivat mukana Satu Hurme-Tikkanen Technopolikselta, Katri Viippola Varmasta, Timo Lappi Helttiltä, Aarni Heiskanen AEPartnersilta ja Ola Sundell HUB13:sta.

Kun muu ei auta, laki pakottaa

Tulevaisuusskenaariot ovat kivoja. Monesti niissä kuitenkin katsotaan aika kauas tulevaisuuteen ja niiden keskusteluanti jää usein hieman sumeaksi. Tällä kertaa päätin kuitenkin rakentaa keskustelun pohjaksi skenaarion, johon liittyy pakko (laki) sekä nopea ja konkretiaa vaativa aikataulu (astuu voimaan 1.1. 2018).

Taustalla oli siis se, että eduskunta yllättäen oli yksimielisesti päättänyt asettaa seuraavat lait, jotka tulevat voimaan 1.1. 2018 ilman siirtymäaikoja ja koskevat tietotyötä tekeviä ihmisiä:

  1. Työpisteet toimistolla ovat kiellettyjä
  2. Työaikaa ei saa olla määritelty
  3. Työnantaja ei saa päättää työntekijän käyttämästä tietotekniikasta
  4. Yrityksen maksimi henkilömäärä on 25

Näille laeille löytyy kaikille useita hyviä perusteluja, mutta yleiset perustelut ovat seuraavat:

  • Työ ja työn tekemisen kuva yhteiskunnassamme muuttuu nopeammin kuin siihen osataan tai halutaan reagoida.
  • Työmarkkinat ovat jumissa, merkittäviä päätöksiä ei ole pystytty tekemään useampaan vuoteen.
  • Työaikaan ja työvälineisiin liittyvät säädökset ja toimintatavat ovat vanhentuneet, ja tämä hidastaa uudenlaisten työntekomallien kokeilemista ja käyttöönottoa.
  • Korporaatioiden tehokkuus heikentyy jatkuvasti. Kaikki uudet ja kilpailukykyiset mallit syntyvät mikro- ja pk-yrityksissä, joita ei kuitenkaan luontaisesti synny lisää.

Seuraavaksi avaan kaikkien neljän lakikohdan perustelut ja oletetut seuraamukset.

Kun toimistoa ei enää ole

On selvää, että työn tekeminen toimistolla on yhteiskunnalle, yksilölle ja yritykselle aivan turha rasite, jota ylläpitävät kontrollin ja fyysisen työsuorituksen perinteet. Nykyään suuri osa tietotyöstä on paikasta riippumatonta. Kieltämällä työpisteet muutetaan suoraan toimistokiinteistöjen tarvetta ja käyttötapaa. Kun tietotyöläiset eivät ryntää toimistolle keskustaan kuin esimerkiksi kerran viikossa, syntyy merkittäviä säästöjä ajassa, työmatkaruuhkat poistuvat ja yritysten kiinteistökustannukset laskevat merkittävästi. Säästöjä kiinteistöissä tulee niin paljon, että alustavien laskelmien mukaan yritykset pystyvät maksamaan työntekijöille esim. 200 euron arvoisen kuukausikorvauksen työskentelypaikan järjestämisestä.

Kun työaika lopetetaan

Työajasta on puhuttu jo pitkään. Työaika on tuotannollisen työn mittari, jolla ei ole mitään tekemistä työn tuottaman lisäarvon kanssa. Työajan lopettaminen pakottaa muuttamaan työn mittariksi joko suorituksen tai syntyvän lisäarvon. Samalla ihmisellä on enemmän mahdollisuuksia päättää kuinka paljon työtä tekee ja minkälaiset korvauksen siitä saa. Seurauksena on myös luultavasti oleelliseen keskittyminen.

Kun työpaikka ei hanki digitaalisia työvälineitä

Osana uudistuksen tuomaa vapautta halutaan myös kiihdyttää palveluyhteiskunnan toimivuutta. Kun yritykset eivät tee enää massiivisia laiteinvestointeja ja lukitse omaa tietotekniikkaansa isoihin laitevalmistajiin, tarve palveluna toimitetuille järjestelmille kasvaa. Yritysten tulee järjestää järjestelmänsä siten, että niitä pystytään käyttämään selaimella miltä tahansa laitteelta mistä tahansa. Modernit tietoliikenneyhteydet mahdollistavat selainpohjaiset ohjelmat, keskusteluryhmät ja videoneuvottelut mistä tahansa. Tämän muutoksen uskotaan lisäävän suomalaisten toimijoiden kykyyn tuottaa parempia verkkopalveluja myös kansainväliseen käyttöön.

Kun sinulla voi olla vain 24 kolleegaa

Korporaation ja suuryritykset ovat teollisen ajan tehotuottajia, joiden tehokkuus ei riitä vastaamaan nykypäivän nopeisiin muutoksiin markkinoilla. Korporaatioiden tehokkuus on muuttunut byrokratiaksi ja korporaatioiden työpaikat vähenevät, kun taas pk-yritykset työllistävät ketterinä yhä enemmän suomalaisia. Eduskunta on todennut, että yli 25 hengen organisaatio alkaa muodostaa tarpeetonta byrokratiaa ja kilpailukyky kärsii merkittävästi. Siksi koko yritysmaailma pitää organisoida maksimissaan 25 työntekijän juridisiin yksiköihin. Isommissa projekteissa suositellaan yritysverkostoja, joissa jokaisella yrityksellä on oma erityisosaamisensa ja vastuualueensa.

Yksilön etu on tässä merkittävä. 25 hengen organisaatiossa kaikki tuntevat toisensa ja pystyvät työskentelemään paremmin joukkueena. Organisaation tarpeet, arvot ja prioreteetit ovat selvempiä ja nopeat muutokset ovat helpompia. Pienessä yrityksessä ihmisellä on parempi olla.

Työn tulevaisuus vaatii radikaaleja muutoksia nopeasti

Kuten yhä useammat ihmiset (mm. Martti Ahtisaari, Saku Tuominen ja Alf Rehn) nykyään eri tavoilla toteavat, radikaaleja muutoksia pitää tehdä

Itse olen pohtinut ja tutkinut työn muutosta jo lähes kymmenen vuoden ajan ja havainnut, että muutoksia tehdään aivan liian hitaasti.

Inspiraationa tälle skenaariolle toimivat mm. useat kirjoitukset työ muutoksesta ja keskustelut erilaisten työelämän vaikuttajien kanssa:

Tämä kirjoitus kuvaa tilannetta, joka oli tarkoitettu ajatusharjoitukseksi siitä, mitä nopeasti toteutettavat radikaalit muutokset voisivat aiheuttaa. Entä jos tämä tehtäisiinkin oikeasti?

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *