Category Archives: Digi

Your smartphone is my content marketing tool

Marketers are talking about content marketing and how important it is to create content that interests them. But the content should be somehow related the business. So marketers end up creating either cool advertising content or trying to crowdsource something that is not really that interesting.

Earlier today i have having an online chat with a friend of mine who works at Scoopshot, a very promising photo sharing startup. I’ve liked Scoopshot idea from the very beginning, since they are solving the problem of people taking amazing photos but not getting them distributed or being ripped off by the media houses.

In our discussion, I learned that the new feature of creating photo tasks and then publishing the task results works surprisingly well.  Why, I started thinking.

And it’s actually quite simple. Let’s look at a few points.

People have their smartphones available. They are taking photos and videos and then sharing them, of course. But since there is so much content that it being shared, it’s just too much. The viewers are looking for curated content, just look at Pinterest.

But who takes care of the content curation for the crowdsourced content? This is where services like Flickr are starting to have issues. This is where marketers could come into the picture. Marketers could curate the content by giving people guidance on what is expected and how should they proceed. With the right topic, this must work.

And why would people share their content in Scoopshot? Because they could earn money. And get their photo published anywhere in the world. And because they have copyright issues sorted out. And because they are being asked to do so!

So I decided to to test this myself.

As you may know, I created the concept of Office Nomad (Toimistonomadi in Finnish), which has become a channel for creating and trying out the methods of new work. Office Nomad topics would be good ones to get people interested.

I created a new task in the Scoopshot service (for free) and asked people to take photos of their current desk or other place of work. I shared that task in couple of social media locations, added the scoopshot widget on this site (yes, top right column) and started writing this post.

I am planning to try this way of engaging with people, so far it seems promising. You can see the results from the right.

Once I’m done with this “desk” topic, the next could be something else related to the concepts of new work or officenomadism.

Am I taking advantage of people by doing this? Not really. I give them interesting topics and some visibility to their photos. Since all photos are for sale, someone may make an extra buck or two for themselves.

Now, keep posting them photos!


Startup passion – do you have it?

Working in a startup is always an interesting ride. There is no way of surviving it unless the founders have utmost passion for what they are doing. Not all startup entrepreneurs have passion and not all startups will succeed. The big question is whether you have the team that loves their startup also in bad times.

I’ve been lately quite active with several people aiming to become entrepreneurs in their own startups. It is very exciting to get involved with people who have come up with an idea that is still in development. Those people have passion and enthusiasm, and they take their thing very seriously.

Passion is an amazing mental power.

Looking at the established corporations, it is so difficult to find passion anywhere. Either passion is buried in the processes or then people are there just to earn money.

The big question is how to transfer the passion from the startup scene to the more established world?

  • Give people permission to succeed?
  • Give them cool projects?
  • Give them more competitive salary with benefits?
  • Give them a nice set of tools to work with?
  • Give them stock options?
  • Lead them better?

I personally believe that startup passion can exist in any company and organization. All you need to do is to define what people are really supposed to do, then find the people who really want to do it and allow them to excel in their task.

Trying to make a job look like something else than what it really is is a bad thing to do. It will only lead to disappointments from both sides of the story. Disappointments do not create any passionate results and valuable contribution for the best of the organization.

Today is a good  day to ask yourself, your colleagues and your employees: Do you have passion for what you do?

If the answer is no, the next question should be: What do you have passion for? What is the thing you love to do more than anything and where you can be better than most of the people?

Do you have passion for what you do?

Is Rovio’s Angry Birds brand already bigger than Disney?

A few years back, early 2010, I had a casual chat with Peter Vesterbacka, who just recently had started to drive Angry Birds marketing towards what it is today. We were chatting about how the world is open for those who have dreams  and are crazy, brave and persistent enough. We also talked about how far Angry Birds game would go. I clearly remember Peter smiling at me and saying something like this: “This is just the beginning. We are building an entertainment brand. You gotta aim to be Disney and more, but in a modern way.” At that point that comment sounded a bit crazy, since all there was at that point was the game, which even wasn’t available for all major devices.

Now it’s time to start looking at how wide spread Angry Birds brand is today. It all begun from the mobile games, then went to animation and content cooperation (remember NASA and Star Wars) and has since then extended to a multitude of products in all possible categories. Talking to a CEO of a Finnish amusement park in 2011, who just returned from a big toys conference in China: “Every single exhibitor  from the total of 900 had something AB in their selection. It was amazing!”

And today you can find everything and anything with AB theme: Amusement parks, clothing, home electronics, cosmetics, candy, soft drinks, fishing equipment, bed linnen, sneakers, board games, scooters, swimming pools, carpets, coffee, bags, bikes, chocolate, watches, umbrellas, kites… the list is endless. Just check out this photo stream about AB products available in Finland.

What’s special about this is the way how some of these products have emerged to the market. Not all of them are just basic sweat shop products made to cash off the brand while the hype continues. Rovio has started cooperation with some leading companies who are putting emphasis on quality. For example, amusement parks are created by Lappset, coffee comes from Paulig, soft drinks are produced by Olvi and candy by Fazer. Amazingly, all these companies are from Finland, just like Rovio.

Rovio is still much smaller than Disney in revenues, but let’s talk about the changing business. How much of new and exciting stuff have you seen from Disney lately? Any cool, trendy content? Anything, that will make people talk about all over the world? I didn’t think so.

Disney has changed the world during the last millenium, and has created an empire with several historical brands. They have their movie business, amusement parks and all that. But will it last in this changing world? Do people still want to spend their vacations (and money) in Disney parks? Or is it time for new things, produced and consumed differently?

I believe the very profitable Rovio is making a great way ahead with their new type of approaches in building their entertainment empire. It includes things like community, cooperation, networking, sharing profit and embracing the whole world. This was not too popular during the last millenium business empires.

No matter what the figures say, I believe has more top-of-mind awareness than Disney has in this moment of time.

What do you think?



Business (r)evolution: Material Meets Immaterial

It’s quite clear that there is a huge transformation happening the the world. This means both local and global businesses, and many business owners and leaders are starting to realize that there is a need to do something different to survive. The ones not understanding this early enough are likely to be in trouble very shortly.

One of the quite clearly recognizable transformations is the change in industrial manufacturing. Globalization is eating the manufacturing business from the western world, relocating it to to BRIC countries and eventually to Africa. This situation is unbearable and requires changes in the value creation.

But how to tackle the problem? If your company has been manufacturing good industrial products for decades? How to compete in the market when competition can design in a similar way, offer almost similar quality, brand the products equally, and offer the products with fraction of the price?

Many people are trying to solve this problem, one of them being Miikka Leinonen, a friend, colleague and intellectual sparring partner.

Miikka has been writing his soon-to-be-published book “Melt” for some time, and the time for the publication is near. I’ve had an opportunity to discuss these scenarios with Miikka several times, and I think he is into something.

Miikka believes that the survivors will have to take their material assets and let it melt together in a symbiosis with the immaterial world. This is not easy, but it is inevitable.

In order to understand the basic thinking, see Miikka’s hugely popular presentation about Melt below.

At this point I have to admit that I have recently discovered a product idea that I think might be a success. I’ve been a bit hesitant to take it forward since the product innovation is all material. Miikka’s Melt thinking has been opening my eyes, and I’ve started to realize how I need to extend that idea with immateriality to make it happen.

What do you think? Does Melt make any sense or not?


Huono asiakaskokemus, jonka VR olisi voinut korjata etukäteen

VR:ää monesti haukutaan huonosta palvelusta. Niin varmaan haukuttiin myös tänään monella taholla. Vai mitä luulet?

Päivän tilanne. Pääsiäissunnuntain kohtalaisen ruuhkaisen iltapäivän aurinkoisessa säässä taajamajuna Vaasasta Seinäjoelle, lähtöaika 16.25. Mukava ilman paikanvarausta toimiva yhteys, joka on monelle matkustajalle alku eri puolille Suomea päättyvästä matkasta. Seinäjoelta pääsee lyhyillä vaihtoajoilla eteenpäin ainakin kolmeen suuntaan.

Tänään junan veturiin tuli vika, jonka takia juna ei pystynyt ajamaan kuin taaksepäin. Ymmärrettävää. Vuoro piti peruuttaa. Ymmärrettävää sekin.

Kun päätös junavuoron peruuttamisesta tuli, alkoi monella huoli. Mietittiin, miten päästä Seinäjoelta eteenpäin, kun seuraavaksi alettiin etsiä korvaavaa bussia. Kello oli 16.45 ja oli selvää, että edes samaan aikaan lähtevällä junavuorolla tulisi tiukkaa ehtiä eteenpäin. Miten saada jatkopaikka ja mistä, kun arvattavasti junat ovat aika täynnä? Miten suomea ja ruotsia puhumaton ulkomaalaisnuori pääsisi Jyväskylään ja mistä löytyisi paikat lemmikkieläinvaunussa matkustaville kahdelle kissalle ja suunnattoman söpölle, mutta isolle koiralle?

Kun tiedustelimme ratkaisua huoliimme, paikalla oleva konduktööri sanoi, että selvitetään tässä yhtä asiaa kerrallaan, eli sitä bussia. Ok, odotimme. Hetken kuluttua, ilmoitettiin, että korvaava bussi tulisi ja lähtisi n. 17.15. Olisi myös mahdollista mennä seuraavalla junalla, joka lähtisi kello 18.00. Vastauksena kysymyksiin “Miten siitä eteenpäin? Voisiko asiaa hoitaa jo nyt?” tuli vastauksena, että asiaa pitää selvitellä sitten viimeistään Seinäjoella. Muutamaa minuuttia myöhemmin konduktöörille tuli puhelu, jossa häntä kehotettiin hyppäämään taksiin ja ajamaan itse Seinäjoelle. Kaveri pahoitteli, hyppäsi taksiin ja jätti meidät suljetulle Vaasan asemalle odottamaan jotain kulkuneuvoa.

Odotellessa otin puhelun VR:n 1.99€ minuutissa vastaavaan palvelunumeroon. Muutaman minuutin jonotuksen jälkeen pääsin puhumaan ystävällisen asiakaspalvelijan kanssa, joka tiesi junamme peruutuksesta. Kun kysyin mahdollisuudesta järjestää etukäteen paikkoja monille jatkoyhteyksensä menettäneille, hän lupasi soittaa takaisin. Näin tapahtuikin muutaman minuutin kuluttua, jolloin hän kertoi bussin lähtevän Vaasasta kello 17.15 Seinäjoen suuntaan. Jatkoyhteyksien paikoista hän ei tiennyt muuta kuin että Seinäjoen asemalta saa varmasti uudet liput. Niin, sitten kun sinne pääsisimme.

Noin kello 17.15 paikalle saapui bussi kuskeineen. Kiipesimme kaikki bussiin, joka odotteli lähtöä. Bussikuski ei tietysti tuntenut tilannetta, mutta pienen mietiskelyn jälkeen, n. 17.30 kuski myönsi kiertävänsä kaikki asemat ja matkaan menisi aikaa n. 1,5 tuntia. Koska käytännössä lopputulos oli ajallisesti sama, lähes kaikki kyydissä olleet päättivät jäädä odottamaan seuraavaa, kello 18 lähtevää junaa.

Kello 18 juna tuli paikalle hyvissä ajoin, ja tietysti samantien jututtamaan kahta mukana ollutta mukavaa konduktööriä. Heillä ei ollut mitään tietoa mistään jatkoyhteyksistä, ja joukolla arpoivat mm. tuota Jyväskylän jatkoyhteyttä, josta kumpikin löysi eri tiedon ja jotka poikkesivat asiakaspalvelun aikaisemmin antamasta tiedosta.

Kello 18 pääsimme viimein starttamaan Vaasasta kohti Seinäjokea. Näytti siltä, että voisimme päästä Helsinkiin lähtevään kello 19.38 junaan, ja paikkoja voisimme tiedustella asemalta sinne saavuttuamme kello 19 jälkeen.
Mukavassa junakyydissä köröttely nosti taas esiin huolen siitä, minne pääsemme istumaan tavaroinemme, vai seisommeko Seinäjoelta Helsinkiin. Alkoi myös harmittaa, että jos paikkamme oltaisiin voitu bookata uudestaan kello 16.45, olisi paikkoja luultavasti ollut enemmän kuin kello 19, puoli tuntia ennen junan lähtöä.

Vielä yksi puhelu asiakaspalveluun. Tällä kertaa taas ystävällinen asiakaspalvelija otti alkuperäisen lippumme tilausnumeron… ja sitten puhelu katkesi. Hitto, mitä nyt? Pari minuuttia myöhemmin puhelimeeni tuli kaksi mobiililippua – paikkaliput kello 19.38 junaan! Ja perään soitto asiakaspalvelijalta, joka halusi varmistaa lippujen tulleen perille. Oho! Ihme oli tapahtunut, kello 18.30.

Kirjoitan tätä juttua nyt siis junassa, jossa meillä on omat paikat. Kaikille muilla samassa tilanteessa ei ole paikkoja, istuvat siis jossakin, jos istuvat. Juna on täpötäynnä.

Meille näyttää käyvän aika hyvin, olemme siis vain tuon 2,5 tuntia myöhässä.

Mutta kirjoitanko tätä vain valittaakseni? En. Kirjoitan tätä siksi, että koko tilanne olisi voitu hoitaa huomattavasti paremmin selvällä ohjeistuksella henkilökunnalle. Näin tilanne olisi hoidettu oikein, helposti ja asiakkaita hyvin tyydyttävällä tavalla:

Selvä ohje poikkeustilanteissa toimimisessa. Kun juna peruuntuu, henkilökunnan pitäisi aina ohjeistaa asiakkaita soittamaan suoraan asiakaspalveluun, jonka tehtävänä on selvittää ongelmat. Tänään konduktööri Vaasassa olisi voinut jakaa valmiin lapun kaikille matkustajille kello 16.45, jolloin jokaista oltaisiin voitu palvella puhelimitse ja jolloin suurimmalle osalle olisi varmasti voitu varmistaa mahdollisimman nopeasti soveltuvat jatkoyhteydet. Meidän osaltamme tämä hoitui oman kekseliäisyyden ansiosta kello 18.30, suurimmalla osalle ei luultavasti laisinkaan.

Näin yksinkertainen toimenpide olisi säästänyt konduktöörit lukuisilta hämmästyneiltä kyselyiltä, asiakkaat hämmästymiseltä ja turhautumiselta ja VR:n taas pieneltä mainekolhaisulta. Homma ei ole laisinkaan vaikea, sillä lähes kaikki maailman lentoyhtiöt hoitavat asiat yleensä tällä tavalla. Miksi siis ei VR?

Jos ongelmissa olleet 30 ihmistä kertovat kokemuksistaan jokainen vaikka viidelle ihmiselle, joista jokainen vaikka kolmelle tutulleen, kosketti kertomus ehkä 450 ihmistä. Ja jos vaikka joku sattuu jakamaan kokemuksen vaikka blogiinsa, kuulee ongelmista parituhatta ihmistä enemmän. Ja jos vastaavia sattuu jossain päin Suomea vaikka kerran päivässä, tällaiset tarinat koetaan vuositasolla 900.000 kertaa.

Tuon pienen ohjeistuksen ansiosta olisi sama viraaliefekti voinut kääntyä positiiviseksi: “Hoitipa VR korvaavat yhteydet hyvin ja nopeasti, ilman turhaa hötkyilyä!” Valitettavasti positiivista viestiä kerrotaan hieman vähemmän eteenpäin, joten positiivinen kokemus ehkä toistuu vain 100.000 kertaa.

Tässä siis vinkki VR:lle ja monille muillekin korporaatioille. Pieni muutos asiakaspalveluprosessiin voi muuttaa negatiiviset kokemukset positiivisiksi.

Mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille!