Vaarallinen ajatus oppimisen muutoksesta: Suoraan tohtoriksi?
Näinä aikoina yhteiskunnan rakenteet muuttuvat ja tekemisen tavat monimuotoistuvat. Itse olen saattanut itseni lasikaton alle, ja nyt haluan muuttaa yhden vanhan rakenteen. Haluan mahdollistaa tohtoriksi väittelemisen ilman maisterintutkintoa.
Tämä kaikki johtuu omasta koulu- ja oppimistaustasta, joka on hieman normaalista poikkeava. Minä lähdin lukion jälkeen viettämään välivuotta, joka sitten muuttuikin suoraan ihan merkittävän pitkälle vieneeseen työuraan. Formaalia koulutusta olen ehtinyt töiden ohessa hankkimaan itselleni yo-merkonomiksi saakka, mutta ei sen kauemmaksi.
Työpuolella taas olen päässyt kehittämään omaa osaamistani ja kiinnostuksen kohteita huomattavasti pidemmälle. Olen mm. vastannut pörssiyrityksen globaalista markkinoinnista, toiminut vuosia markkinoinnin konsultointitehtävissä ja auttanut merkittäviä suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita onnistumaan omassa liiketoiminnassaan. Olen jopa ehtinyt toimimaan toimitusjohtajana ja yrittäjänä. Viime vuodet olen toiminut pääosin strategina, valmentajana ja kouluttajana. Käyn pitämässä asiantuntijaluentoja ja autan startup-yrityksiä mentoroimalla.
Työtä tehdessäni olen huomannut, että ollakseni hyvä siinä mitä teen, minun pitää opiskella ja oppia ymmärtämään asioita. Siksi olen opiskellut omasta halustani asioita, joita ei edes opeteta missään. Hyvää inspiraatiota olen saanut kun olen päässyt vetämään workshoppeja erilaisten akateemisten tutkimusryhmien kanssa tai kun olen työstänyt uusia asioita huippukolleegojen kanssa.
Nyt olen päässyt elämässäni sellaiseen vaiheeseen, että minua kiinnostaisi lähteä tutkimaan syvemmin paria todella kiinnostavaa osa-aluetta ja kehittää uusia tapoja toimia tulevaisuuden yhteiskunnassa. Mielestäni paras tapa tehdä tätä olisi tehdä tohtorinväitös, jonka toteuttaisin hieman modernilla otteella, yhdistäen siihen työelämän muutoksen komponentteja. Samalla mahdollistaisin itselleni jatkoa uralleni tehtäviin, joissa voisin toteuttaa intohimojani parhaiten, mutta joihin en voi päästä korkeakoulututkintovaatimuksen vuoksi.
Minulla on kuitenkin vastassani lasikatto. En voi päästä moneen minulle sopivaan tehtävään, koska minulla ei ole formaalia koulutusta, joka olisi pitänyt hankkia prosessin mukaan 25 vuotta sitten. Samasta syystä en voi myöskään lähteä tekemään väitöskirjaa, koska tohtorikoulutettavalla pitää olla aikaisempaa akateemista uraa.
Maailman monimuotoisuuden kasvaessa erilaiset oppimispolut tulevat yhä ajakohtaisemmiksi. Jos uratarinoita on useita, miksei myös akateemisia tarinoita?
Minä haluan alkaa tekemään väitöskirjaa yo-tutkinnon ja elämänkokemuksen perusteella. Se mitä en osaa ja mitä tarvitaan, olen valmis opettelemaan.
Onko tämä mahdollista? Mistä löytyy proffa, joka ottaa kopin innokkaasta?
markkinointi markkinointiviestintä oppiminen sosiologia tutkimus väitöskirja viestintä yliopisto
6 Responses
Olen melkein ihan samassa tilanteessa. Minulta löytyy kandi, mutta väitöstä varten pitäisi olla se maisteri. Toinen asia on se, että haluaisin että väitös voisi olla muutakin kuin kirjoitettua tekstiä, olisi hienoa tehdä väitös jossa voisi hyödyntää muitakin kanavia. Jos tekisi työn vaikak ekirjana, sekaan saisi videoita ym asiaa valaisevaa tietoa. Mukavaa jakaa sama haave.
Tai pitäisi vaan mahdollistaa maisteriopintojen tekeminen kätevästi jo vankasti työelämässä oleville (vastaavuuksia, työnäytteitä tms. ) Tiedän muutamankin tosi hyvän vankan osaajan, joka on napattu suoraan yliopistosta töihin, ja ovat sitten jääneet sille tielleen. Ymmärtääkseni väikkäriin pääsee kyllä kiinni ilman akateemista taustaa, *jos* on maisterin paperit. Loppujen lopuksi kyse lie opintopisteistä, niitä pitäisi olla kerättynä tarpeeksi, jotta tutkintouralle tie vie. Jos löydät ratkaisun, vinkkaa. Ja kysy ihmeessä suoraan yliopistoista. Ne on ystävällisiä ja neuvovat kyllä.
Jos väikkärin aihe on valmiina, niin eikös siinä samasta aiheesta ja vaivalla tee kandin ja maisterin ? Perusteorioiden läpikäynti voi avata silmiä uusille kulmille ja auttaa varmasti lopputulokseen. Lisäksi akateemisella tutkimustyöllä on syystä oma viitekehyksensä, jota tulee noudattaa jotta tutkimus on oikeasti lisäarvoa tuottava tutkimus eikä tutkielma tai mutu.
Maisterin tutkinto ei ole välttämätön vaatimus tohtorin tutkinnolle. Käytännössä toki voi olla vaikeaa löytää ohjaajaa joka uskoisi opiskelijan suoriutuvan urakasta ilman edeltäviä tutkintoja, mutta jos tutkimuksesi on riittävän merkittävää niin sellainenkin voisi löytyä. Periaatteessahan kukaan ei estä sinun kirjoittavan väitöskirjaa vaikka tänään. Jos sisältö puhuu puolestaan, niin eiköhän löydy myös tutkinnon myöntävä yliopisto, ohjaaja ja vastaväittäjä.
Kyllä se on hirveetä, että ei saakaan akateemisia tutkintoja tosta noin vain oikopolkuja pitkin elämäm kokemuksella. Ja mies kehtaa vielä kitistä, kun ei perinteiden mukaisesti pääsekään naisia vähäisemmillä ansioilla ja tutkinnoilla oikopolkua ylempiin tehtäviin. On sulla otsaa käyttää termiä ‘lasikatto’. 🙂 Tulkaapa yliopistolle näyttämään, kuinka sujuu gradun tekeminen elämäm kokemuksella. Tilastollisen aineiston käsittelyäkään ei ihan elämäm ja tj:n kokemuksella varmaan ole tullut hankittua. Pää pois perseestä ja opiskelemaan.
Niin, ajatukseni on kyllä hieman vaarallinen. Voiko tilastollisen aineiston käsittelyä oppia muulla tapaa kuin seuraamalla määriteltyä reittiä? Voiko opiskelua tehdä itsenäisesti omasta tahdosta, ei muiden määräämän mallin mukaan?
Lasikatto on ehkä väärä termi. Olisiko peltikatto parempi? Formaalin koulutuksen puutetta ei usein edes piilotella olevan ehdoton vaatimus, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä osaamisen kanssa.