Olemisen sietämätön keveys

I CREATE FIRSTS.

Olemisen sietämätön keveys

April 23, 2013 Hyvinvointi Media Raha & valta Työ & bisnes Työelämä 1

Myönnän suoraan, ihmiset ovat harrastukseni. Seuraan ihmisiä ja heidän toimintaansa, koska haluan ymmärtää heitä paremmin. Toisinaan seurannan kohteena ovat ihmisten sanomiset ja tekemiset, toisinaan seuraan vain sanatonta, non-verbaalista viestintää.

Hyvin mielenkiintoista ja haastavaa on myös ihmisten välillä käydyn kommunikaation seuraaminen. Miten erilaiset ihmiset toimivat ryhmässä ja miten heidän roolinsa muuttuvat ryhmän kokoonpanon mukaan.

Tällaisella harrastuksella on hyvät ja huonot puolensa. Yksi huonoista puolista on se, että tulee tietoiseksi ihmisten kärsimyksestä, etenkin työyhteisöissä. Toiminnassani näen hyvin paljon erilaisia työyhteisöjä ja olenkin hieman huolissani havaitsemani kehityksen suunnasta.

Peräänkuulutan huomiota seuraviin asioihin:

Yhteisöllisyys työyhteisössä. Yhteisöllisyyttä tai “tiimiytymistä” pidetään tärkeänä osana työn tekemistä ja tulosten saavuttamista. Itse uskon siihen, että organisaatio, jossa ei synny aidosti hyvää ja samaan hiileen puhaltavaa tiimiä ei pysty toimimaan kunnolla ja saavuttamaan erityisen hyviä tuloksia. Yhä useammin tuntuu siltä, että tiimit ovat vain laatikkoja organisaatiokalvolla ja komentoketjun määrittelijöitä, ei juuri sen enempää. Silloin huomio kiinnittyy helposti vääriin asioihin, kuten omaan itseen. Ääritilanteessa kaikkien priorisoidessa vain itseään syntyy tilanne, jossa tiimin tavoitebenchmark löytyykin oman tiimin tai organisaation sisältä eikä ulkoa, josta tavoitteet pitäisi hakea kilpailijoista tai asiakkaista.

Yhteisen tavoitteen ymmärtäminen. Kysyn monesti erilaisia tiimejä tavatessani, mikä heidän yhteinen tavoitteensa on. Ei ole harvinaista, että vastaukset ovat erilaisia, mutta yleisempää on kuitenkin se, että tavoitetta ei osata määritellä laisinkaan. Vastauksena on vain hiljaisuus. Tämä ei ole hyvä asia, sillä kaikki kuitenkin työskentelevät aina jonkin tavoitteen eteen. Jos suunta ei ole yhteinen, voidaan helposti vetää eri suuntiin.

Muutoksen hyväksyminen. Nyt viimeistään kannattaa hyväksyä se tosiasia, että sinunkin alallasi ja työssäsi on käynnissä merkittäviä muutoksia. Muutokset on paljon helpompi ottaa vastaan, kun niistä on tietoinen. Muutos voi olla myös hyvä asia, kunhan vain tietää sen olemassaolosta.

Johtajuuden esiinmarssi. Kaikista näistä yllämainituista syistä johtajuus (leadership) on tärkeämpää kuin koskaan. Todellisen johtajan tehtävä on pitää huolta siitä, että kaikki nämä asiat ovat mahdollisimman hyvässä kunnossa. Management ei riitä, sen pystyy tekemään kuka tahansa ja kohta sen tekevät robotit. On erittäin pelottavaa nähdä seuraukset siitä, kun johtajuus ei toimi organisaatiossa. Johtajuuden puutteesta kärsii nykyään niin moni organisaatio, että se vaikuttaa jo maamme kilpailukykyyn.

Nyt on aika pistää asioita kuntoon. Mitä sinä ajattelit tehdä omassa työssäsi yhteisöllisyyden, tavoitteellisuuden, muutoksen tai johtajuuden eteen?

 

One Response

  1. Kiitos Janne hyvästä ja mielenkiintoisesta blogista! Kun TY:n aikoina jouduin laitoksen johtajaksi, olisipa ollut hyvä saada sinut vierailulle.Onnekkaita ne, jotka saavat:)

Leave a Reply

Your email address will not be published.