On kurjaa olla töissä huonossa yrityksessä
Istun tätä kirjoittaessani eräässä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa ravintolassa. Söin juuri kohtalaisen korkeahintaisen lounaan, joka oli laadultaan todella huono. Ihmettelin tätä, sillä käydessäni tässä paikassa aikaisemmin kahvilla ovat tuotteet olleet ihan ok, mutta hinnat erittäin korkeita. Muistelin joskus laskeneeni, että täällä on yksi pääkaupunkiseudun kalleimmista täytetyistä sämpylöistä suhteessa laatuun ja kokoon.
Koska tänään on minun ajattelupäiväni, pysähdyin ajattelemaan tätä ja samalla miettimään ravintolan henkilökuntaa.
Jostain syystä täällä ei kukaan hymyile. Nyt lounaskiireen tauottua työntekijät eivät hymyile toisilleen. Keittiöstä ei kuulu normaalia huulenheittoa ja naureskelua vaan hiljaisuutta ja kurttuisia kulmia.
Minulta vietiin juuri tyhjät astiat pöydästä. Kommentiksi sain rutiininomaisen “kiitos”-heiton ilman katsekontaktia tai mitään sentimenttiä.
Yritä siinä sitten hymyillä ja pitää tiimihenkeä yllä!
On todella kurjaa olla töissä huonossa yrityksessä, jossa ei voi olla ylpeä omasta panoksestaan tai siitä, mitä yrityksestä ajatellaan. Asiakkaat valittavat, jättävät ruokaa syömättä eivätkä kauheasti kiittele mistään.
Vaikka kuinka haluaisi olla osa hyvää tiimiä ja saada aikaan jotain, josta asiakkaat ja itse voisi olla tyytyväinen, se ei huonossa yrityksessä onnistu. Melankolisuus ja “hällä väliä” -asenne tarttuvat, työkaverit eivät olekaan kavereita muuten paitsi ehkä työolojen ja pomojen haukkumisessa, työ tuntuu työltä.
Mistä tämä sitten johtuu? On selvää, että yrityksen tarjoama asiakaskokemus ja tuote eivät ole kunnossa. Ruoka on hinnoiteltu laadukkaan mukaan, mutta toteutus on hyvin kaukana tästä. On vaikeaa nähdä kuka johtaa tekemistä innostuneesti omalla esimerkillään. Se ei näy salissa eikä myöskään keittiössä (jep, näen tästä koneelta suoraan keittiöön.)
Ylpeys omasta hyvyydestä ruokkii nöyryyttä!
Tuote olisi varmasti kunnossa jos keittiössä joku ylpeydellä sen kuntoon laittaisi ja sitä jatkuvasti parantaisi. Salin puolella olisi varmasti parempi henki jos ylpeydellä voisi sen hinnan lyödä koneeseen ja olisi valmis puolustamaan erinomaisuutta.
Ylpeys omasta hyvyydestä ruokkii helposti myös nöyryyttä asiakastilanteessa. Kun tietää, mistä on kysymys, voi hyvinkin antaa toisen olla eri mieltä.
Tämän vuoksi on tärkeää olla töissä yrityksessä, jota johdetaan päivittäin nöyrällä ylpeydellä omasta tekemisestä. Sen kautta oma työ on motivoivaa ja mukavaa, ja ehkä se ei oikein työltä tunnukaan.
Onko sinun yrityksesi hyvä yritys?
Oletko sinä töissä yrityksessä, josta voit olla ylpeä joka päivä? Onko johtamasi yritys sellainen, josta sen työntekijät voivat olla ylpeitä?