Ai kukaan ei osannut edes arvata missä tilanteessa oltaisiin nyt?
“Ei kyllä vuosi sitten osattu ollenkaan ennakoida missä tilanteessa oltaisiin nyt. Kyllä tämä on tullut ihan yllätyksenä.”
Kuulostaako tutulta? Tätähän me ollaan kuultu useammastakin suusta tässä viime vuosina ja aikaisemmin. Ei osattu aavistaa, on ollut odottamatonta, historiaan pohjautuvat mallit eivät ole pitäneet paikkaansa.
Itse olen mielestäni pystynyt näkemään näitä muutoksia jo vähintään pari-kolme vuotta ennen niiden tapahtumista. Lisäksi olen mielestäni pystynyt näkemään silloin minkä suuntaisia muutoksia pitäisi tehdä murroksessa mukana pysymiseksi.
Muutamaan otteeseen näiden muutostarpeiden tekemättömyyttä on sitten päättäjien toimesta voivoteltu jälkiviisaasti: “Voi kun silloin oltaisiin voitu nähdä että näin käy, oltaisiin voitu reagoida ja tilanne ei olisi näin paha!”
En ole näistä ihan hirveästi aikaisemmin meuhkannut, koska tulevaisuudesta on maallikon helppo ennustaa ja jälkiviisaus on aika turhaa.
Nyt kirjoitan tätä, koska löysin mielenkiintoista aineistoa historiasta.
Joulunpyhinä vanhoja varastoja siivotessa löysin vihreän kirjasen, joka oli jostain syystä jäänyt käsiini. Se oli Olavi Ala-Nissilän toimittama ja Loimaan Kirjapainon vuonna 1991 kustantama “Maaseutu uudelle vuosituhannelle” (ISBN 952-90-2683-8).
Selailin tätä 24 vuotta vanhaa kirjaa, ja erittäin kiinnostava oli jo edesmenneen tulevaisuudentutkija Mika Mannermaan osuus. Hän ei ollut kirjoittanut sinänsä maaseudun tulevaisuudesta vaan enemmänkin näkyvissä olevista skenaarioista suomalaisessa yhteiskunnassa. Luin ensin jutun väliotsikot ja hämmästyin.
Ihminen törmää luonnon rajoihin.
Teollisuusyhteiskunta hiipuu pois.
Globalisoituminen.
Paine kohdistuu vallitseviin arvoihin.
Uusi yhteiskunta syntyy murroksen kautta.
Mosaiikkinen verkostoyhteiskunta?
Kuulostaako tutulta? Mannermaa nostaa esiin 24 vuotta sitten yhteiskuntamme kriittisimmät haasteet ja itse asiassa vielä avaa niitä pelottavan tarkkaan. Lainataanpa Mannermaata:
“Mutta myös pitkälle kehittyneet ja näennäisen vakaat länsimaiset yhteiskunnat voivat olla kaaoksen edessä. Eräiden keskeisten “megatrendien” yhteisvaikutus voi tulevaisuudessa mullistaa mm. suomalaisen yhteiskunnan. Nämä muutosilmiöt ovat ihmisen jatkuvasti kasvavan talous- ja teknosysteemin törmääminen luonnon ekosysteemin asettamiin rajoihin, teollisen yhteiskunnan aikakauden päättyminen sekä globalisoituminen, josta erään osan ja välivaiheen muodostaa Euroopan yhdentyminen.”
Mannermaa kuvaa otsikoiden alla olevia tapahtumia ja kommentoi teollisuusyhteiskunnasta mm.:
“Esimerkiksi suurimmat poliittiset puolueet, jotka syntyivät teollisen yhteiskunnan perusasetelmista, erityisesti työn ja pääoman välisestä ristiriidasta, alkavat ennen pitkää tunteä olonsa vähän samanlaiseksi kuin hevosmies moottoritiellä.”
“Olemme kokemassa hyvin merkittävää arvomurrosta, jonka myötä teollisen yhteiskunnan arvomaailma korvautuu jollain toisella vallitsevalla arvomaailmalla. Tässä luonteeltaan kaoottisessa vaiheessa teollisen yhteiskunnan valtainstituutiot, kuten pääpuolueet ovat sivustakatsojia (jarruttelijoita tai myötäilijöitä); muutosvoimat sikiävät pienissä ryhmissä yhteiskunnan reuna-alueilla, uusissa yhteiskunnallisissa liikkeissä, takapihan autotalliyrityksissä, yksittäisissä suoran toiminnan hankkeissa jne. Esimerkiksi puolueet lisäävät puolueohjelmiinsa mainintoja ympäristökysymyksistä, järjestävät aiheesta puolueseminaareja yms. Tämä kuitenkin edustaa lähinnä kosmeettista, ideatonta ja halutonta muutosta.”
Koko Mannermaan teksti osuu niin kohdalleen, että suosittelen sen lukemista jokaiselle, nykyajan yhteiskunnan muutokseta kiinnostuneelle.
Eniten ihmettelen kuitenkin niitä politiikkoja ja asiantuntijoita, jotka väittävät tämän muutoksen tulleen yllätyksenä. Näin sanovat päättäjät joko valehtelevat, eivät ole olleet kiinnostuneita, eivät ole vaivautuneet ottamaan selvää tai eivät ole ymmärtäneet.
Tieto on ollut saatavilla jo yli 20 vuotta. Miksi mitään ei ole tehty?
kirja mika mannermaa murros olavi ala-nissilä politiikka tulevaisuus tutkimus yhteiskunta
2 Responses
Hyvin nähty Mannermaalta. Mutta mitä sinun mielestäsi siis pitäisi nyt tehdä? Mikä on niin ilmeistä, että 10–20 vuoden päästä ihmetellään, ettei sitä tehty?
Jone, hyvä kysymys! “Mitä pitäisi tehdä?”
Tähän kommenttiin en kyllä sitä pysty tiivistämään, enkä ehkä 10-20 vuoden päähän laisinkaan. Pitää ehkä miettiä tuota erillisessä blogipostauksessa.
Mitä sinun mielestäsi pitäisi tehdä?